Eli kuten mainitsin on siskoni täyttänyt eilen 30, juhlat ovat lauantaina. Kävin tänään ostamassa itselleni solmionpidikkeen, teräksisen, simppelin. Sellainen josta pidän ja joka pitää sitten kravaatin paikallaan, ettei se uiskentele missään boolimaljassa tai loppuillasta WC-pöntössä. ;) (joka ei muuten kuulu varsinaisesti suunnitelmiin) Vaatteinani siis on musta kauluspaita, valkoinen solmio, farkut ja takkina on villakangastakki. Kamera tulee mukaan, saas nähdä millaisia kuvia tulee otettua.

Kävin tänään toistamiseen salilla. Eilen tein yläkroppaa, ja tänään alakroppaa, tarkoitus olisi mennä myös lauantaina salille. Tää alkaa vaikuttaa siltä että mua puree jokin salikärpänen, ja alan pitämään oikeasti kunnostani huolta.

Syöminen on ollut hiukan huonoa tänään, mikään ei ole oikein maistunut. Mutta kai se tästä. Siskoni ihmetteli minne on se normaali minä kadonnut, se joka istuu sohvalla, katsoo paljon leffoja ja on iloinen ja huumorintajuinen, noh, ei se minnekkään ole kadonnut, mä vaan olen hakemassa itseäni taas, aina mä täällä olen, mutta haluaisin olla vastaisuudessa täällä ilman näitä ylimääräisiä kiloja, ja mielellään hieman paremmassa kunnossa. :)

Jostain on silloin luovuttava. Ja nyt se tarkoittaa sitä etten näe kaikkia elokuvia kerralla ja yritän jotain saada aikaiseksikin elämäni suhteen.